maanantai 20. lokakuuta 2008

Mumbai - Jaipur

Paiva 3 19.10

Mumbaissa vietimme viela aamun ja alku paivan ja kavimme syomassa ja vahan katselemassa paikkoja. Samaan mestaan mentiin missa aikaisemminkin kaytiin ja ruoka ihan yhta hyvaa, kuin edellisella kerralla. Aamu oli oikeastaan aika rento ja aikaa oli ihan hyvin kaikkeen. Mennessamme hotellista syomaan saimme myos jattaa rinkat hotelliin sailoon kunnes lahtisimme lentokenttaa kohti. Ennen hotellin luokse tuloa jaimme "rantaan" polttamaan tupakat ja fiilistelemaan, niin kuin aina seuraan lyottaytyi heti vakea.. Ensin rupukauppias koitti saada meille aivan loistavia rumpuja kaupattua, mutta eihan nyt meille sellaisia saa myytya, eh. Seuraavaksi seuraan lyottaytyi edellisena iltana jo hasista kaupannut tyyppi. Talla kertaa se kumminkin valitti lahinna kuinka kurjaa silla oli, kun oli tulut Rajastanista, eika ollut loytanyt toita jne jne. Juteltiin vahan niita naita sen kanssa ja sanottiin, etta ollaan menossa Jaipuriin ja sielta sekin oli kuulemma lahtosin (nainkohan), kehui kaupunkia paljon mukavammaksi ja ilmastoakin paremmaksi. Kovasti halusi, etta ostaisin sille ruokaa. En ostanut. Tosin annoin kympin sille kumminkin.

Tasta hotellille ja laukut kantoon ja "palvelija" seuras perassa hommaamaan meille taksia. Ihan hyvan hommasikin ja kohtuullisen edullisen. Oltiin valmiina, jos ei muuta saataisi maksamaan 500 kentalle. Noh 400 saatiin. Kentalle tultaessa meilla ei tosin ollut pienenpaa kuin 500 ja sen verran myos koyhdyimme, hahaha.. Lippujen ja laukkujen jajestelyt vivattomasti, tarkastukset vaivattomasti(vain sytka vietiin) ja muutenkin kaikki sujui ihan liian helposti.. Odotuskin meni ihan kivuttomasti. Kenttakin oli aivan liian siisti;)

Jaipuriin saavuimme puoli yhdeksan aikaan, hieman myohassa lahdon viivastymisen vuoksi. Loydettiin Pre Paid taxi piste ja siita taksilla kohti hotellia. Tamakin meni ilman mitaan sen kummempaa saatoa, vaikka kuskilla oli hankaluuksia loytaa perille. Loytyi kumminkin sit lopulta. Kaytiin huone tsekkaamassa ja hyvalta se naytti ja sita se on myos tahan asti ainakin ollut. Otettiin ilmastoitu huone jalleen ja vahan suolasempi hintahan se tietty on, mutta eikohan se 1000 rupiaa/yo aika kivuton ole Mumbain hitojen jalkeen.. Sehan on vain kolmas osa. Hotellissa on myos se hyva puoli, etta ruokaa ja juomaa saa tilata suoraan huoneeseen, vaikka huoneen edessa olevassa aulassa me ollaan istuttu ja nautittu. Ekana iltana oluet heti oli ihan pakko oli niin mahtava fiilis. Pimeaa siniset valot katossa ja meidan mittakaavalla trooppinen ilma.. oi oi chillia chillia. Naita fiiliksia taalla ei vain saa puettua sanoiksi. Aleksin sanoin, kun oluet kannettiin eteen: "tallasta sen pitaiski olla".



Paiva 4 20.11

Tana aamuna heratys oli puoli kahdeksan. Herattiin aikaisemmin.. Lahdettiin Old Citya kohti. No eihan se loytynyt edes. Kaveltiin vaan ja kaytiin vahan tarkistamassa paikallisia oloja, polysta, likaista ja liikenne kaaoksen sekaista (aivan mahtavaa koittaa ymmartaa, etta taalla oikeesti ei satu enempaa onnettomuuksia). No niin eipa siina hotellille tekeemaan uuden planit, katsomaan karttaa ja viisatumaan muutenkin. Aikaahan meilla on. Kello vasta kymmenen..
Sit uusi yritys suunnistaa vahan paremmin. Aluksi kohti bussiasemaa. Loytyiskohan se edes. Se loytyi suht helposti ja liput Agraan on nyt valmiina huomiselle ja lahto 8.00. Asemalla pitaisi olla siis 7.30. Aikaisin saadaan siis nousta, mutta onpahan aikaa etsia hotelli, jos varaukset kusee(viela ei ole ainakaan nnistunut). Tasta lahdettiin jatkamaan ja talsimaan kohti Old Citya talla kertaa oikea suunta ja vastaan se tuli pitkan talsimisen jalkeen. Me kun mieluummin kavellaan, kun sitten tietaa missa sit on kun takaisin tullaan. Hinot portit ja julkisivut tuolla vanhassa kaupungissa on pinkkeja. Tama on siis mun onnen kaupunki (kauriin onnen vari oli Hindu Timesin mukaan pinkki (sopoa eiko vaan)).

Basaaria tuli talsittua ja paikkoja kuvattua. Aivan alyttoman hyvan hajuisia mausteita esilla. Kuvitelkaa kun kavelee paalle kolmenkymmenen asteen helteessa kapeaa basaarin reunaa ja vieressa kaiken maailman mausteita, joista nousee nenaan aivan jumalainen tuoksu (no valilla tuoksu muuttuu virtsan ja lannan hajuksi, mutta siis ymmarratte varmaan), aivan upeeta siis. Lamminhan taallakin tulee, mutta ilmasto on sen verran kuivempi, etta olo on paljon siedettavampi, kuin Mumbaissa.

Aikamme kaveltya meihin tarrautui yksi siististi pukeutunut mes, joka kyseli kovasti mista ollaan ja selitti olevansa joku lansimaisten kulttuurien opiskelija jne. Hyv tyyppi nain ensivaikutelmalta. Sovittiin sitten, etta kaydaan sen kanssa jossakin paikallisessa teella. Vei meidat sivukujalle kierreportaitten juurelle ja huikkas siina samalla yhdelle teen keittelijalle, etta teeta pitais saada tai jotain sellasta hindiksi. Kiivettiin ylos pain ja tultiin rakennuksen katolle ja siella oli hyvat nakoalata kupungin ylle.. Siistia hei:) ..teetkin meille hetken paasta tuotiin. Onkohan taa Meidan Ystava ihan ok tyyppi kummiski, kun ei ole edes viela myynyt meille mitaan? Seraan myos lyottaytyi yksi toinen tyyppi, joka lopulta sai meidat taivuteltua mukaansa katsomaan paikallista jalokivien hiontaa. Kaytiin kylla sit vahan myos ostoksilla:p Eipa siina sovittiin sit taman opiskelijan kanssa, etta mennaan yhdessa syomaan illemalla seitseman aikaan. Matka jatkui kahdestaan nahtavyyksia katsomaan.

Kaytiin minareetissa ja sielta aivan poskettomat nakoalat ja olihan se muutenkin kokemus.. Kavelya ympariinsa taman jalkeen, mutta ei kayty sisalla missaan. Jatkettiin matkaa kauemmaksi kohti "apinoiden temppelia" (Temple Of joku God:) ihan ok nakymat taas, mutta itse temppeli blah. Saatiin kumminkin siunaukset, hehehe. Alkaa olemaan taivaspaikka varmistettuna kohta. Riksalla takaisin hotellille, juusto toastit liiviin, lepia, tupakkaa ja muutenkin rento olo:)

Sit Hotel Neelamin eteen kattomaan mika hitto meita oikeen odottaa. Kelattiin jo valmiiks mita tehdaan, jos alkaa tuntua "oudolta". Jatettiin arvoesineet ja liiat rahat hotllihuoneeseen (hyvin katkettyina ja levitettyina:). Ei kumminkaan pida liikoja pelata koko aika, muutenhan ei paase yhtaan nakemaan minkalaista taalla oikeasti on. Neelamin edessa meita odotti Meidan Ystava ja se ystava ja niilla oli moottoripyorat ja tarjosivat kyytia, mut eihan sita nyt moottoripyoran kyytiin uskalla nehan menee, niin kovaakin;) ..no joo tuli kelattua, etta sithan ne vois meidat vieda mihin haluavat ja vaikka ryostaa tai pahempaa. Kaveltiin siis kohti ravintolaa. Ihan siistin olonen ravintola, vaikka alkohan siina jo miettimaan kaikkea. Reisillehan se meni. Niin sanottu jalokivikusetusta yrittivat. Me katsottiin kortit ja otettiin omat pois. Nain me Suomalaiset. Kuullostaa helpolta? Oltiin me "huippu kusessa".. Vainoharhat iski paalle ja pimeilla kaduilla kavellessa tuntu sen jalkeen turvattomalta. Tulipahan sekin koettua ja onpahan kai viisaampi, hehehe. Huomenna Agraan ja koitetaan saada se hotelli

Tallasta talla kertaa.. Nyt ottamaan yksi olut, etta saa pois mielesta tuon jalkifiiliksen kusetusyrityksen jalkeisesta vainoharhasta, vaikka on se jo laantunutkin onneksi. Taj Mahalia kohti siis.

4 kommenttia:

Maiju kirjoitti...

Saakohan nyt ihan julkisesti sanoa että mulla on hirveä ikävä. :D

Toivottavasti halipula hellittää, niin ei tarvitse etsiä norsuja halattavaksi. :P

Kuulostaa kyllä upealta teidän reissu, ei tää kateus vielä mihinkään ole mennyt. Mutta en mä tiiä olisinko ihan noin uskaltanut lähteä kenenkään kanssa syömään... Mutta onneksi kaikki hyvin. :)

Ja kyllähän meillä on se meidän reissu edessä, tiedä mihin siellä sit joutuu. :P

Laitellaan viestiä ja kuullaan. Pusuja ja haleja. :)

Anonyymi kirjoitti...

Huhuu...meinas aivan pelästyä kun luki sun tarinan..olkaa varovaisia...eihän koskaan tiedä?? Juomaankin oisivat voinut laittaa vaikka mitä. "mom" on "henges" mukana :)Terv.myös Alexille.

Anonyymi kirjoitti...

Tuosta Jaipurissa moni on sanonut että siel on jalokivikusetusta, minä ja Teemu ei sitä nähty kun oltiin tosi pikasella visiitillä. Paljon kyl auttaa teil myös tuo että olette kumminkin kahdestaan liikenteessä. Mukavaa reissun jatkoa.

O-matic kirjoitti...

Eipa se tilanne nyt niin paha varmaan ollut kuin milta se silla hetkella tuntui.. Kun ei kerta mitaan ostettu.. Pitaahan sita osata lukea toisen kortit. Luultavasti eivat olleet mitenkaan vaarallisia tyyppeja.. Saa sanoa ihan "julkisesti" sanoa ;) ..mullakin on ikava suo :) Enpa ole viela norsuja halannut vaikka yksi nahtiinkin. Aleksiakaan ei ole viela viitsinyt halailla..