Udaipur-Rajkot-Una-Diu

Paivat 11-14 27.10-30.10

Viimeiset tunnit Udaipurissa oli ihan rennot. Kuume loisti poissaolollaan tai no enpa ma mitannut, mut olo oli sen verran hyva, etta tuskin oli kuumetta. Kaytiin vahan kattelemassa basaarissa. Ostin vahan Masala teeta (Chai), niin saa suomessa sit fiilistella. Ollaan aika hyvin innostuttu tuosta molemmat Aleksin kanssa. Tosin nyt viime paivina ei ole paljon tullut vedettya. Ostettiin myos "aski" bideja (beedies). Myyja koitti hyvin meita kusettaa niitten hinnassa, ku selitti et maksaa 70 rupiaa, ku on niin hyvaa laatua. Ihan liikaa maksettiin silti, mut tinkasin sen hinnan alas 15 rupiaan.. Eipa se meille nyt kumminkaan mikaan iso raha ollut. Kaytiin myos sisalla Kaupungin palasissa ja olihan se aika vaikuttava. Se on viela nykyisinkin kaytossa ja osa palatsista oli yksityista aluetta ja sinne ei paassyt. Myoskaan museoon ei paassyt, kun se oli jo mennyt kiinni. Maksettiin 25 rupiaa sisaan ja kameratkin sai ilmaiseksi mukaan. Mahtavan kuvan onnistuin ottamaan yhdesta yli lentavasta kotkastakin. Jo pelkastaan se kuva oli paljon enemman arvoinen, kuin mita maksoi sisaan, heh.

Yleisen ajankulutuksen jalkeen hoidettiin ittemme bussipysakille. Kerjalaisten "armoille", niihin on jo alkanu menemaan jarki. Ei jaksa enaa mitaan antaa. Huolehtikoon paikalliset omistaan, kun tuntuu valtiolla olevan varaa kuuohjelmiin ja ydinaseisiinkin. Pienta hajoilua tulee jo valilla koko paikkaan. Niinhan siina sit meinas kayda, etta bussi meinas meidat jattaa. Pysakin "sedat" vahan mokaili ja saatiin sit tyyliin juosta bussiin ja kiiveta sankyyn ku oltiin jo liikkeella. Kaks Israelilaista matkaajaa oli liikkeella samalla kyydilla ja toisen kanssa puhuin yolla, kun pysahdyttiin ja kaytiin tyhjennyksilla. Opiskeli elokuvia ja televisiota ja lomailivat taalla Intiassa ilmeisesti jotakin 3kk:tta yhteensa. Olivat vahan semmosia saatajia, etta ei ne vamaan itekkaan tienny. Niitten kanssa sit ajettiin riksoilla perajalkeen kohti bussiasemaa Rajkotissa. Aamu oli taas ihan syvalta. Ihan hajalla kiireella ulos bussista ja ne riksakuskit heti kimpussa. Venailtiin sit yhdessa noitten Israelilaisten kanssa bussia kohti Unaa.

Bussimatka Unaan piti kestaa viisi tuntia. Eihan se ihan niin nopeasti mennyt. Kaheksan tuntia istuttiin taaimmaisissa penkeissa ja voitte arvata, kun ajetaan pienia Intialaisia teita vanhalla romulla ja istutaan ihan takana, etta millasta kyyti oli. Lisa bonuksena meilta puuttui myos ikkunat ja tiet olivat paikoitellen niin kapeita, etta oksat heitti hyvia iskuja.. Jarkyttava matka. Toisaalta saatiinpa matkustaa paikallisten kanssa ja nahda miten ne joutuu matkansa hoitamaan. Ei sita kovin usein tulis esimerkiksi Oulussa kaytya, jos meilla olisi samanlaiset tiet 211km ja 8 tuntia! Miettikaa kaheksan tuntia, hahaha. Nojoo..

Unasta ajeltiin siksalla sit Diuhun ja Israelilaiset ei ainakaan osannu yhtaan tinkia hinnasta. Sopivat heti ensimmaisen kuskin kanssa kyydin ja just siihen hintaa mita se halus. Aateltiin kumminkin hypata saman riksan kyytiin, kun kahestaan kyyti olisi kumminkin tullut kalliimmaksi. Perilla rinkat kantoon ja majapaikan etsintaan. Lahdettiin etsimaan yhta ennalta katsottua paikkaa minne ei kumminkaan saatu soitettua, kun eivat vastanneet. Paikka oli vanha kirkko Sao Tome. Siella ylakerrassa nyt sit nukutaan se aika kun taalla Diussa ollaan tilaa kun oli ja paikkakin ihan hyva, vaikka aluks ei saatu suihkusta tulemaan vetta ja epailytti viittiiko olla useampaa yota. Paikka oli ihan uskomattoman vaikea loytaa, kun ei ollut mitaan kylttia missaan ja ei oltu ihan varmoja ollaanko oikeassa paikassa edes.

Diuhun tultiin ihan vaan ottamaan rennosti ja taalla ei ole paljon sen kummempia. Sita tassa nyt sit on tullut tehtya. Ollaan syoty ja kavelty rannoilla, otettu aurinkoa ja uitu ja juhlittu. Tiistai iltana otettiin parit Kingfisherit baarista Take Awayna mukaan hotellille ja kelailtiin siina "terassilla" istuessa, etta tatahan sen pitais olla.. Viela yhdet kaytiin ottamassa baarissa myos ja tavattiin sit aikaisemmin paivalla juttelemaan tulleen Turkulaisen reissaajan ja sen kaksi Kanadalaista kaveria joihin oli tormanny. Hetken aikaa juteltiin niitten kans siina baarin ulkopuolella ja sit ne onnistu katoamaan ja paatettiin, etta nyt lahetaan kylla nukkumaan.

Rannat taalla on alyttoman mahtavia. Kuumankostea ilmasto, vesi on lahemmas 30asteista varmaan tai lampimampaakin ehka ja rannoilla ei ole tyyliin ketaan. Saa vaan valita, etta mihin haluaa ittensa milloinkin laittaa. Siis ihmisia on kylla rannalla, mutta ihan toisella tavalla, kuin jossaki turistirysa kohteissa. Hyva nain, sellaisess paikassa tuskin edes viihtyisi.

Keskiviikko iltana rantailun ja uimisen jalkeen haettiin oluet taas Take Awayna ja alettiin sit valmistua grillibileisiin, johon paikan pitaja meidat kutsui. Aluksi naytti aika hiljaiselta, mutta kun oltiin oluet juotu ja mentiin alas, niin paikalla oli tyyliin kaikki lansimatkaajat Diu Townista. Ruoka oli hyvaa ja oli oikeen mukavaa jutella muitten reissajien kanssa. Israelilaiset oli myos loytany paikalle, mutta ne ei syomaan jaanyt. Olivat majoittautuneet tyyliin jonkun sikafarmin taakse ja sanoivat, etta olisivat vain yhden yon lisaa Diussa(hulluja). Vahan overiks meni ruuan jalkeen sitten, kun yks ranskalainen tyyppi alko oikeen urakalla tarjoamaan rommikolaa ja yolla katselin sit hetken vetta "posliinimaljassa". Aamulla krapula ja aikalailla vahvasti vakuuttuneena, etta ei musta enaa ole juomaan. Ei se ole edes kivaa. Paljon kivempaa seurustella ihmisten kanssa selvinpain ja ei edes tule sitten huonoa oloa tai krapulaa. Taidan rajoittaa vastedes juomisen pariin olueeseen vain, mutta taysin absolutiksi en nyt jaksa kumminkaan alkaa. Joskus on kumminkin kiva juoda muutama olut tai vahan viinia.

Tanaan on sit tosiaan ollu aika vetela paiva, kun eilinen painaa. Mutta kannattihan niihin grillibileisiin ehdottomasti menna. Hyvaa ruokaa ja mielenkiintoisia ihmisia. Vahan tosiaan jututettiin myos paikan pitajaa Georgea, joka on kristitty ja ei tykkaa salmiakista, hehe. Salmiakkikossusta se vaitti kumminkin tykkaavansa, kun laitettiin sille vahan maistiaista. Hauska tyyppi, vaikka oli kylla aika hyvissa. Tossa ennen tanne tuloa kaytiin yhdessa pienessa paikassa syomassa ja syotiin jotakin kalaa, joka oli aivan sairaan hyvaa! Elany tassa melkeen koko reissun kasviksilla. Kalaa kun sai niin oli ihan innoissaan. Grillibileissakin oli kylla kalaa, mutta jotenkin tanaan vasta oli tarinoissa siita.

Diu on kylla sellainen mesta, etta ihmettelee ettei se ole suositumpi kuin mita on. Rakennukset on kauniita (verrattuna muuhun Intiaan) ja kadut siisteja. Ihmiset taalla on kans ihan erilaisia, kuin muissa paikoissa missa ollaan oltu. Taalla kun joku tulee juttelemaan, niin ne vaan haluaa jutella hetken ja kysella mistapain on jne. Muualla on aina tullut hetken paasta sit jotaki tyyliin, etta veljen vaimon serkulla on hyvahalpahuonejokaonparempikumihinsaootmenossa ja sit ne pirun huutelut, hahaha: kylla herra, riksamihinmennaan, something to smoke sir, Marijuana!, Vainkatsomaanmitaaneitarviostaa(niin varmaan) ja se MAIFREEEN:D! Mutta taalla siis asia ei ole silla tavalla. Taalla on aika paljon kumminkin paikallisia reissussa, kun ollaan satuttu tanne juuri Divalin aikaan eli Intialaisten(Hindujen) Uudeksi Vuodeksi. Raketteja on ollut taivaan taydelta jo monena iltana, mut eilen taisi olla se paapaiva kumminkin. Moni onkin tullut ihan vain ottamaan kadesta ja sanonut hello ja Hapi Njyy jeer tai vastaavaa.

Pitais tasta nyt raahautua nukkumaan, etta jaksaa nousta aikaisin ylos huomenna, kun suunniteltiin skoottereiden vuokrausta ja saaren kiertamista huomiselle. Siita tulee varmasti mukavaa, kunhan muistaa ajaa oikealla(siis vasemmalla) puolella tieta ja varovasti.